keskiviikko 15. elokuuta 2012

MELEKOONEN VAPAAPÄIVÄ

                         Joskus sitä kuulee ihmisten puhuvan, ettei tännään ois kannattanna herätä ollenkaan... En tiiä, kyllähän tapahtumarikkaista päivistä riittää tarinaa tuleville vuosille, vaikka sitten monenlaisen negatiivisen kustannuksella.

                Onhan se silti pakko myöntää, ettei meikäläisen vörssi kestäis kovin montaa tällaasta vapaapäivää, ei. Lähti muuten luisuun sen verran iloisesti negalinjalla menemään tää päivä, ettei paremmasta(?) väliä.

                Käytiin siinä ensin tyttären kanssa vähän kyläluutailemassa. mm. puristamassa tuoreen Suomenmestarin kättä. Sitten lähettiin hakeen mun mutsi mukaan mustikkaan. Kolomistaan etittiin paikkaa, josta löytyis mustikoita, tuolta Vinnurvan suunnalta. Parista paikasta vasta oltiin katottu, kun ajateltiin taas siirtää autoa, kun ei marjoja näkynynnä...

               En tiiä, meinasi kyllä nauru päästä - ja taisi päästäkkin - kun auto ei sanonna yhtään mittään! Olikohan sillä ajettu Kempeleen reissun lisäksi ehkä 10-20km ja taas ON THE LIIKKUMATON. Jee, taas sai soittaa Lenon hinaamaan. Ei siinä, tutuksihan tuo homma jo käy. Melkein viikkoaskareihin alakaapi kuuluun nuo hinaushommelit.

               Siitä taas appi-ukon caaralla lähettiin kaupungille päin... Ehdin ajaa ehkä reippaan kilsan, kun näin sinisen valo-show´n edessäni - mustan maijan!!! Hmmm, en oikein ennättännä tajuta, mitä mulla oli mittarissa ja paljoko tässä ny ruukattiin ajaa. No, 40-alue ja 64 tutkaan. Siitä kolmen virhevähennys, eli 61 tutkaan ja päiväsakko hommia. Siellä istuin kuin pilkkimies maijan kopissa, kun mua haastateltiin tilanteesta... "Ne on nämä kouluun menojen tehoratsiat meillä...ööö, taisitpa tulla pikkasen liian lujaa, vissiin epähuomiossa"? -Jooo...niinpä taisi tulla tehtyä.  <- On yhtä kuin aika väkinäistä small talkia. Jepulis, eivät sentään vieneet kaltereiden taa. Hyvä niin, oisin varmaan treenannu siellä ihteni ylikuntoon.

               Jep, eipä siinä, 252euroa tuosta huolimattomuudesta. Tohelo, mikä tohelo. No, elämäni eka sakot, jos ei yksiä parkkisakkoja lasketa. Kyllähän se joskus (?) kaikilla nasahtaa joku vastaava moka vissiin. Tää meni kyllä ihan epähuomiossa, vielä hinaushommia kelatessa. Ei siinä, toivottelin sinivuokoille työniloa kädenheilautuksen kera. Pojat on hyvällä asialla, vaikka varmaan keljua heillekkin täytellä noita lippuja ja lappuja.

               Taisi olla ämpärissäni n.25 mustikkaa, eli a´mustikka = 10e. Mitähän sitä sitten tapahtuu, mietin. Siitä syömisien ja parturireissun jäläkeen hieman mukavempiin hommiin. Sain nimittäin kunnian luovuttaa Onnin kierroksen NUORELLE SISUKKAALLE 2012 myönnetyn ja kaiverretun palkinnon sen voitajalle, Toni Kukkolalle - kas näin (Kaksoisklikkaamalla kuvan saa isommaksi):

               Nuori Sisukas 2012 TONI KUKKOLA

                Iltamassa ajattelin hakata päätä seinään ja lähteä kokeileen, mitä 1000m menee tukkoisena. Ei nimittäin tietystikkään oo kapulat vielä palautuneet Kempeleestä. Pitäs olla yksinkertaisesti vaan rautaisempi kunto, jotta palautuis vieläkin nopeammin. Juu, no onhan tuossa tietysti melekeen joka päivä tullu noita lenkuroita nakeltua, tosin keveitä sellaisia. Mutta kokeilemaan teki mieli vain 1km rääkäsyä. Kelikin oli mulle kaiken kukkuraksi ihan May-Day-luokkaa = aivan liian lämmin = henki menee herkästi tukkoon.

                No, eipä tuo ilta häröily mitään erikoista yllätystä oikeestaan tarjonnu. 4,4km vetelin kankiaa verryttelyä alle. Tuiskulan kentällä oli kovat YU-kisat menossa, joten oli hakeuduttava Kokkola-Kajaanitielle ja asfaltille rykimään. Hirvitti kyllä jo lähtiissä. 690m ilkesin mennä isoa kovaa ennen ku oli melekeen pakko stopata, kun rupes äijä meneen tukkoon. Ihmeesti meni kuiten-niin peräti 3:31-kyytiä tuo pätkä, vaikka herkkyys oli tipotiessään. Tuon perusteella uskon vetäväni tonnin vähän viiliämmällä kelillä ainakin tuohon 3.25-3.30 välimaastoon. Mutta senpä näkee sitten, kun äijä ensin palautuu ja kelit viilenee. Palataan tähän aiheeseen sitten uudestaan.

                Varmaan pitäis nyt malttaa ottaa sellainen tuplavapaa, kun ei oikein mitään muutakaan järkevää voi tässä tilassa tehdä. On sen verran tukkosta, eikä näin väsytukkosuus lähe kyllä kevyellä läpsyttelyllä, ei, ei tämän tyyppinen jumiwäsy. Joo, kylläpä se on nyt tähän kohtaan kehittävin ratkaisu, pitää tuplavapaa, kun ei äijä kestä näköjään tässä kohtaa tämmösiä treenejä enempäänsä putkeen nakella. On sitten taas mukava loppuviikosta nakella lenkuroita herkillä kapuloilla. ;)

              Sanotaanko tähän loppuun vain, että tili tuli ja tili meni, minkäs teet.

Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 15.8.2012.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti