Edellinen blogini sai aikaan paljon keskustelua mm. kyseisen blogin kommenttikentässä. Kirjoitusta pidettiin hyvänä, sekä siihen liittyen kirjoitettiin pitkiä kommentteja, joita voi käydä kertaamassa tuosta edellisestä blogista, tästä linkistä.
Ymmärrettävästi z-Maratonin, Kempeleen maratonin, kilpailunjohtaja halusi keskustella kirjoituksestani. Kävimmekin juuri hyvähenkisen ja rakentavan puhelinkeskustelun hänen, Juha Liljamon, kanssa. Kuten hänen kattavasta ja hyvästä kommentista voi lukea, kaikki ei ole aina niin kuin lehdessä lukee. Hänen kantansa kelaajien osallistumiseen EI OLLUTKAAN sellainen mitä Kalevan jutussa oli lukenut. Kerrataan se vielä tähän, mitä Kalevassa luki: ”Mietimme hyvin syvällisesti turvallisuusnäkökohtia. Valitettavasti
joudumme pohtimaan sitäkin, uskallammeko ottaa kelaajia enää jatkossa
tapahtumaan, niin mielellämme kuin heitä kisassa näkisimmekin.”
Nuo kaksi lausetta, sekä keskusteluni nivalaisen huippukelaajan kanssa olivat AINOA intressini kirjoittaa edellinen blogi. Pyrin aina kirjoittamaan asioista, en henkilöistä. Kirjoitukseni ei ollut mitenkään henkilökohtaiseksi tarkoitettu vaan puolustamaan erilaisten osallistujien TASAVERTAISTA mahdollisuutta osallistua mihin tahansa kilpailuun. Kelaajat kyllä itse tietävät, mihin kisaan heillä on esim. ratateknisistä näkökohdista mahdollista osallistua, ja mihin ei. Se ei ole järjestäjien asia päättää. Kelaajat ovat usein yhteydessä esim. Kempeleen maratonin johtajaan kisaan liittyvistä asioista. He siis kartoittavat tarvittavat asiat.
Eli blogini kirjoituksen POINTTI oli se, että kaikilla pitää olla tasavertainen mahdollisuus osallistua mihin tahansa kilpailuun. Jokaisen kilpailijan tehtävä on itse arvioida oman osallistumisen turvallisuus ja sopivuus - ei järjestäjien. Eikä mielestäni järjestäjä voi rajata jotain luokkaa pois kisoista. Eli tuo oli se pointti noiden KIRJOITUSHETKELLÄ saatavilla olevien tietojeni pohjalta.
Mielestäni tuo kirjoitus on selventänyt ihmisten ajatuksia, tietysti myös omiani. Kuten kommenteista voi lukea, lähes poikkeuksetta kommentoijat pitivät kirjoitustani "hyvänä purkauksena". Myös ihmiset tuolla ulkona ovat puhuneet samaa. Otos on tietysti pieni, mutta kertoo ihmisten tulkinnan tuosta Kalevassa olleesta kirjoituksesta, jonka tuohon toiseen kappaleeseen vielä kertasin. Edellisen blogini kommenttikentässä käyty keskustelu ja kommentit ovat varmasti muuttaneet ihmisten käsitystä ja SELVENTÄNEET sen, mitä todella esim. Kempeleen maratonin kilpailunjohtaja todella ajattelee itse kirjoitettuna, ei lehtijutussa. Ja se on käsittääkseni ollut vain ja ainoastaan EDUKSI myös hänelle, että tämä keskustelu on blogissani käyty. Muutoinhan ihmiset eläisivät ennen keskustelua olleessa luulossa, joka pohjautuu tuohon Kalevassa olleeseen "kilpailunjohtajan kommenttiin".
Kuten Kempeleen kilpailunjohtajan, Juha Liljamon, aistikkaasta ja kattavasta kommentista, vastineesta, voi lukea; tämä on ollut erittäin tunteikasta aikaa myös hänelle. Hän kertoikin minulle puhelimessa loukkaantuneensa nähdessään tekstini. Kuten voimme lukea, Juha on järjestelyissä, kuten muussakin elämässä, isolla sydämmellä mukana maraton järjestelyissä. Ja hän kertomansa mukaan tulee tekemään JATKOSSAKIN kaikkensa kilpailun turvallisuuden eteen. Enkä epäile sitä hetkeäkään. Eikä henkilökohtaisesti siitä ole ollutkaan kyse.
Säännöllisesti blogiani seuranneet tietävät, että pidän Kempeleen reitistä ja tapahtumasta. Olen suositellut lukuisille juoksijoille tapahtumaa ensisijaisesti nimenomaan reitin nopeuden vuoksi, mutta myös hyvien järjestelyjen vuoksi. Ja aion SUOSITELLA EDELLEEN. Kempeleen maraton kehittyy jatkuvasti ja saamme olla tyytyväisiä, että Pohjois-Suomellakin on yksi tällainen isompi, toimiva maraton. Onnettomuuksia voi tapahtua missä kisassa vain. Eikä se tälläkään kertaa ollut järjestäjien piittaamattomuutta vaan enempikin huonoa tuuria. Jokainen tietää, että liikenteessä voi tapahtua mitä tahansa, vaikka kuinka valvoo. Liikenteessä on niin monenlaista menijää. Ainoa mitä voimme on se, että TAKAAMME kaikkien tasavertaisen mahdollisuuden osallistua kaikkiin kisoihin. Annetaan jatkossakin kilpailijoiden itsenäsä päättää, mihin he osallistuvat ja mihin eivät.
Juha pyysi minua vielä puhelun lopussa välittämään tiedon, että hän vastaa mielellään ihmisten ihmetyksiin ja kysymyksiin, jos jollain on jotain mielen päällä. Puhelinnumeron näkee edellisen blogin kommenttikentässä, johon Juha sen itse laittoi. Haluan vielä loppuun todeta ihan omasta halusta, että Juha vaikutti puhelimessa erittäin fiksulta, hyväsydämemelliseltä ja kehityshaluiselta kisajärjestäjältä. Ja haluan korostaa, etten ole missään kohtaa halunut loukata henkilökohtaisesti Juhaa, vaan otin kantaa tuossa lehdessä lukeneeseen kahteen lauseeseen - asiaan. Puhelumme päättyikin varsin hyvähenkisiin, aitoihin jälleen näkemisen toivotuksiin, ja mitä ilmeisemmin tapaammekin vielä... Viimeistään ensi vuonna Kempeleellä. :)
Rakentavin ja yhteistyöhaluisin terveisin, Onni. Pidetään lippu korkealla! Yhteisen ja tasavertaisen liikkumisen iloa ylläpitäen.
Onni Vähäaho, Nivalassa ja Olkkosentiellä 23.8.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti