Tämä on 600:s blogi.
Vuonna 2008 Elokuun 15.päivä ostin Niken juoksukengät, punaiset. Olihan ne makeat. Yön yli nukuttuani juoksin niillä 6,8km mittaisen lenkin. Siitä alkoi hiljalleen matka, jota on jatkunut jo lähes 8 vuotta. Nyt mittarissa on täynnä YLI 25 000km. Tarkalleen 25 001,9km. Se on kutakuinkin sama matka kuin Nivalasta Ugandassa sijaitsevaan Kampalaan maanteitä pitkin - JA EDESTAKAISIN ajettuna!
Tuo matka on tuntunut paljon pidemmältä kuin vajaalta kahdeksalta vuodelta. Matka on ollut nimittäin niin kokemustäytteinen, maukas, tuoksuisa ja kaikin puolin aistikas, että olen kuin uudelleen syntynyt ihminen. En voisi olla kiitollisempi sille päätökselle, päättäessäni yrittää kokeilla juoksemista. Sitä edelsi 15kk painontiputus. Tiputin 107kg:sta noin 93-94kg ennen kuin aloin juoksemaan.
Olen myös hyvilläni, että on tullut dokumentoitua kaikki lenkit. Jokaisesta juoksemastani lenkistä on ylhäällä monenmoista tietoa. Nyt jo monen vuoden ajalta myös sää, missä olen juossut, kenen kanssa ja jos on ollut jotain erikoista. Olen tietysti kiitollinen kaikille kanssaharrastajille, joiden kanssa olen saanut jakaa matkaani tässä upeassa harrastuksessa. Juoksun myötä ystäviä on tullut lisää. Juoksu on tietysti myös ottanut aikaa, ja se on ollut monesta muusta pois, mutta päivääkään en vaihtaisi pois.
Oma kunto on noussut hiljalleen harrastuksen myötä. Tyytyväisenä katsonkin "tauluani", joka kertoo tuloksiani eri matkoila... lukuunottamatta 24h juoksua, jossa en ole vuosikausiin onnistunut tekemään mielestäni tasoni mukaista suoritusta. Omiin nimiin olen toki juossut ilman numerolappua 150km. Siitäkin on jo 2,5v aikaa. Kokkola Ultra Runissa 21-22.5.2016 tuon kaiken on määrä muuttua. Halajan 200km kerhoon. Olen päättänyt, että 200km on tavoitteeni ja kaikki ylimenevä on plussaa. En lähde kuitenkaan juoksemaan tasan 200km. Silloinhan olisi hyvä juosta noin 105km+95km puolikkaat. Lähden tekemään vakaata juoksua. Uskoakseni olen puolivälissä noin 110km tienoilla, mutta sitä on tuloksen kautta turha sen enempää spekuloida. Suurin haasteeni on löytää sopiva neste ja energia kombinaatio, joka toimisi mahdollisimman hyvin. Variaatioita mietitään. En ole huolissani kunnosta. Sen uskon riittävän yli 200km. Jumissa olevan lihaksistonkin uskon palautuvan tässä parin kuukauden aikana. Olen siis isossa kuvassa sangen luottavainen. Silti: tehtävä on vielä aloittamatta.
200km rajan on puhkaissut Suomessa 54 miestä ja 11 naista. Kuulostaa paljolta, mutta paljon on myös tuttuja, sangen hyviä ultrajuoksijoita tuon rajan allakin. Pidän tuota 200km rajaa jonkinlaisena "luokkarajana". Se kuulostaa jo varsin miehekkäältä rajalta.
Suomessakin olisi toki selvästi enemmän 200km ylittäjiä, jos kaikki ultrajuoksijat olisivat kokeilleet 24h juoksua. Moni tasokas kaveri on focusoitunut esim. polkujuoksuihin tai muihin vastaaviin. Harva Suomen polkujuoksueliitistä on tuossa 54 miehen listassa. Onko Juha Jumisko melkein ainoa? Sen sijaan nimet kuten vaikkapa Henri Ansio, Antti Lepistö, Tero Ruokolainen, Joonas Kortelainen, Janne Hietala, Janne Mononen, Jussi Nokelainen, Marko Mattila jne eivät ole vielä työntäneet nokkaansa 24h kisoihin. Varmasti moni heistä rajan ylittäisi. Se on sitten toinen juttu haluavatko.
...Ennen tämän blogin ulosheittoa on vielä pakko hehkuttaa!!! Pose meiningillä, itseluottamusta vahvistaen, on pakko heittää pieni vertailu vuoden takaiseen kuntoon :=) Aiheena tällä kertaa kestohankikelillä, tampatulla polulla tehty I-SR2014 Etulenkki. Onhan tuossa melkoinen ero. Viime vuoden lenkillä oli osa Vk:ta ja nyt oli pidättelevää retkeilyä. Alustakin kyllä aivan sama. Kestohankikelillä ei tampatussa polussa ole eroja... Etureidet alkavat hiljalleen sulaa :)
17.3.2015: 25km 2:51:53@6:52 Keskisyke 138
(Tänään)22.3.2016: 25km 2:29:52@5:59 Keskisyke133
Lopuksi hus, hus, pois tuloksista. Ne ovat mukava mauste, mutta koko kakku koostuu tietysti rakenteesta, ja siitä, että tämä kaikki on niin hitokseen mukavaa!!! Minä nautin täysin siemauksin harrastuksestani. Se on tehnyt minulle niiiiiiiin paljon hyvää. Tämä on kuin iki rakkaus, jossa käydään yhdessä ilot ja surut, auringon paisteet ja myrskyt.
Posella mennään!
Onni Vähäaho, Nivalassa 22.3.2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti