tiistai 31. maaliskuuta 2015

POLKUJUOKSUKISA (PEP2015) KEHITTYY...

                    ...TUOTE ON NAUTITTAVASSA MUODOSSA...  TULE NAUTTIMAAN!!!
 

                      TSEKKAA INFO JA ILMOTTAUDU!!!


                      POLUILLA ON HAUSKAA

Onni Vähäaho, Nivalassa 31.3.2015

maanantai 30. maaliskuuta 2015

RIIPPUVUUTENA JUOKSU, OSA 2.

                       Ymmärtääksesi tämän kirjoituksen, suosittelen sinua lukemaan ykkösosan TÄSTÄ.



                        Käyn yhä levottomammaksi. Mietin, menisinkö sydänmaalle raivaamaan reittiä. Ääh, päivä on jo sen verran pitkällä, ettei Keijokaan varmaan enää innostu. Jatkan polun tekemistä kotona. Vaimoakin naurattaa. Nauramme välillä yhdessä. Siivosin eilen 3h rauhoittuakseni. Se oli eilen, nyt on nyt. Olen mies jolla pitää olla tekemistä ja sitäpaitsi en ole voinut juosta päiviin...kahteen päivään.

                        Sattumalta törmään vaimoon kotona. Olemme kahden. Kysyn: "-Mitä tehtäis?". Vaimo: "-Mitä pitäis?" Mitäpä sitä, avioliitossa on jo vuosia... Vaimo: "Minulla on nämä verhot - mene lenkille?" Tuttu hymy, huumoria meillä on aina kosolti.

                         Aivopieruhan se on, lähteä kokeilemaan juoksua, tietämättä onko terve vai toipilas. Riippuvainen jatkaa selitystään: miten sen voisi muuten tietää kuin kokeilemalla? Siis puhun juoksusta, jos joku uinuu vielä edellisessä kappaleessa.

                         Olen pukenut. Lähden liikkeelle. Jalat painaa kuin lyijy, lihastahan niiden pitäisi olla. Järki keskustelee, mutta päätän juosta pidemmästi kuin 500m. Vastatuuli, juoksen kaakkoon. Täältä päin on joskus tultu kaukaa kotiin, juosten. Juoksu tarjoaa muistoja. Jotenkin pärjään, hölkkään kankeasti eteenpäin. Kello näyttää vastatuulessa ihan jees lukemia suhteessa.

                         Päätän mennä 14min hölkkää ja 1min kävelyä rytmillä. Ihan tarkkaan en tiedä, juoksenko 8km vai 10km - mieli tekisi enempi, se nyt on sanomattakin selvää - vissiin. Käsiä nousee autosta. Harvoin sitä tunnistaa jalkakäytävältä autoon ihmisiä, mutta käsi nousee silti, tottakai. Ehkä heillä on hauskaa, sillä juoksu tuntuu jäykältä.

                          Saavun Haapaperän risteykseen. Käännyn takaisin. Hölkkä muuttuu heti helpommaksi. Vauhti lipuu huomaamatta jopa alle 5:30min/km. Myös hengitys alkaa helpottuun, keuhkot ikään kuin vapautuvat. Vai onko tämä vain toiveajattelua? 6km jälkeen hengitys tuntuu todella hyvältä. Samalla huomaan askeleen pidentyneen sekä tihentyneen - alan liikkumaan siis nopeammin. Innostun 7km:lla ja juoksen sen hurmiossa huomaamattani 4:51min/km. Otan homman alas, menkööt tuo nyt vaikka karstojen irroitteluna, mutta pidempään ei passaa.

                         Paikallinen "laatikkomies" pysäyttää vuodessa n.20 000km liikkuvan pyöränsä ja kysyy onko tulossa pitkiä juoksuja. Kerron Unkarin 6vrk kisasta. Hän toivottaa tsemppiä matkaan. Mies pyöräilee joka päivä noin 50km, joskus enemmänkin, huvikseen. Hän tarjosi minulle kokonaisen levyn suklaata viime syksynä 100h juoksussa. Molemmin puolinen arvostus on kohdillaan.

                          Hieman syvempää flashbackia on tarjolla viimeisellä kilsalla. Mies joka osti minulle ensimmäiset viinani noin 27 vuotta sitten tulee vastaan. Hän oli 27 vuotta sitten juuri aloittanut ammatissa jossa on yhä: laitapuolenkulkija, eli alkoholisti. Hiljainen mies, joka tupisee itsekseen. Pieraisemme kohdatessamme yhtä-aikaa. Kenties muistojen kunniaksi.

                          Ajatus karkaa yhä kauemmas ja kaarrankin vaistomaisesti tielle, jossa otin ensimmäiset kävelyaskeleet, synnyintielleni. Juoksen hiljaa tien läpi. Lopussa painan urheilukellosta stop-nappia 9km kohdalla. 5:35min/km. Olo tuntuu lenkin jälkeen ihan hyvältä. Riippuvuus jatkuu.
 Onni Vähäaho, Nivalassa 30.3.2015                       

RIIPPUVUUTENA JUOKSU

                         Sairaana olo avartaa maailmaa. Kaikessa on siis oppi, kun sen oikein oivaltaa - myös sairastelussa.

                         Miten paljon onkaan aikaa, kun peruskuviot jäävät tauolle. Olen löytänyt itseni katsomasta telvisiota tunti tolkulla. Jopa on tylsää hommaa. Mietin; mitenköhän niin monet jaksavat alistua vallan orjaksi tuolle kapistukselle? Samalla tulee mieleen kuinka paljon tekniset vempaimet vievät ajasta nyky yhteiskunnassa. Ei ole tietenkään pakko, mutta niin helposti käy. On minullekin käynyt, se on pakko myöntää. Par´aikaan näpytän tätä konetta, saatan tsekata twitteriä, puhelinta, kun voisin kulkea samaan aikaan vaikka luonnossa ja kuunnella linnunääniä tai seurata päästäisen jälkiä loputtomiin.

                         Minun tekee mieli juosta todella paljon. Eikä minua tee mieli juosta harjoittelemisen takia vaan riippuvuuteni. Olen pahassa koukussa juoksuun..vai pitäisikö sanoa hyvässä? Riippuu keneltä kysytään. Minua on vaivannut viime viikon tiistaista (ainakin, ehkä jo pari päivää sitäkin edeltävästi) asti jonkin sortin ylätie-infektio. Luulin sen olleen jo poissa kunnes huomasin sen otteen olevan tiukan. Monesti olen tässä olotilassa juossut. Miksen nyt voi? Mikä tässä taudissa on sellaista, joka vetää juoksun alas? Voisinko taas koittaa? Perjantaina viimeksi. Nyt on jo maanantai. Välillä yläteistä nousee limaa, mutta kurkkukipua ei ole ollut koko aikana eikä kuumetta. Tulehdusarvokin oli perjantaina normaali. Silti olen kuin Mixu Paatelaisen soturi - kentässä.

                         Haluan juosta ja aion juosta. Ei näin voi jatkaa, odottaa vain? Olen ennenkin juossut, vaikka kunto ei ole tuntunut näinkään hyvältä. Miksi se ei onnistuisi nytkin? Ehkä parin-kolmen tunnin päästä manaan riippuvuuttani. Sen kanssa on elettävä - riippuvuuden. Eihän juoksijaa voi laittaa katkaisuhoitoon?

                         Eilen olisi pitänyt siirtää kelloja tunnilla eteenpäin. Meillä kellot on edelleen samassa paikassa. Sairasteluuni vedoten en jaksanut lähteä juoksemaan niitä tuntia kesään päin. Hituraanko ne olisi pitäneet viedä? Yksi kerrallaan vaan kaikki samalla kerralla? Varmaan niin, samalla kerralla, niinhän kellot siirretään, yhtä-aikaa, siellä missä siiretään.

                         Nivalainen MM-mitalisti laittoi illalla sähköpostia. Manaili hänkin sairastelua ja tuntui sielläkin olevan jo hinku reeneihin. Myönsi avoimesti hänkin, että hihna ei vaan vingu, se katkeaa. Himo-urheilijat eivät jää petiin tai sohvalle, se on kuin rangaistus syyttömälle. Antakaa vaan reenata! Mihin se pitäisi huutaa? Kankkulankaivoon?

                         Katsoin eilen miesten 50km hiihtoa. 90% Suomen parhaimmista hiihtäjistä oli ihan sipin oloisia jo reilun tunnin suksimisen jälkeen. MM-Falunissa miesten 50km voittaja vitsaili hyvävoimaisena pian kisan jälkeen. Meillä ei edes voittaja (varsinkaan) näytä olevan hädin tuskin tajuissaan. Onko tämä kaikki teatteria vai onko tämä totta? Katsoja sen päättää, ehkä Heikkinen on vähän show-mieskin?

                          Yli kahteen tuntiin venyvää suoritusta pidettiin - ja ilmeisesti pidetään edelleen - aivan hurjana suorituksena. Ottamatta mitään pitkänmatkan hiihtäjiltä pois, mutta eihän alle 2,5h suoritukset nyt vielä mitään äärisuorituksia ole. Siis kovia tottakai, mutta... on paljon pidempiäkin, nostamatta mitään suoritusta yli toisen.

                          LOPUKSI


                          Liian paljon luppo-ajan innoittamana katsoin aika lailla Pohjois-Irlanti - Suomi jalkapallon Em-karsinta pelin. Seurasin siihen liittyvää twitter-keskustelua myös. Lähes 100% keskustelijoista vaatii Mixu Paatelaisen eroa. Myös paljon lähinnä hyvää huumoria oli aiheesta liikkeellä, riippuen tietysti Mixun huumorin tajun kestävyydestä. Itse jäin pohtimaan, että olisko kuitenkin Suomen jalkapallon todellinen taso tuossa? Olemme jalkapallomaana aika pieni. Pohjois-Irlanti(kin) tulee Brittejen saarilta, jossa jalkapallo on paljon suurempaa. Sitä vain, että pappatunturilla ei ole välttämättä realistista lähteä piikkejä haastamaan? Että pikkuisen voisi katsoa myös Mixusta ohi? Syy voi olla muussakin kuin Mixussa ja joulukuusi-taktiikassa? 


Onni Vähäaho, Nivalassa 30.3.2015

lauantai 28. maaliskuuta 2015

UNKARI TJ39 - VIIMENE YSKÄ

                        Edellispäivien suunnitelmien mukaan minun olisi pitänyt hetki sitten käydä vaihtamassa sisällä pikaisesti uusi juomareppu ja jatkaa sitten. Ohjelmassa oli 10h rypäs vuorokauteen. Toteutus oli tällä kertaa kovin erilainen. Tiistaina alkanut - ja jo hetken pois päin menossa ollut tauti - päättikin ottaa vielä otteen minusta. Nyt odotan juomarepun vaihdon sijaan, että kahvi tippuisi. Kenties sujautan kahvin sekaan hunajaa, kenties jotain muuta.

                       Eilen illalla klo.20.56 käynnistin urheilukellon. 10h rypäs alkoi. Koko päivän olin pohtinut ryppään järkevyyttä. Edellisenä päivänä olin kuitenkin juossut kahden sairaspäivän jälkeen helposti kevyen 16km lenkin, ilman ongelmia. Mittasin vielä varalta tulehdusarvon. Tulehdusta ei ollut, ei ole ollut kuumetta, joten päätin yrittää - varovasti.

                      Lähdin suunnitellusti liikkeelle erittäin hiljaa, enkä pelkästään sairastelun vuoksi vaan koska myös Unkarissa täytyy mennä hiljaa. Miksikö? Siellä pitää mennä 144h, jolloin on ymmärrettävä mennä hiljaa... tai ei ole pakko, mutta sitten voi olla hankalaa vaikkapa neljäntenä vuorokautena, kun pitäisi mennä vielä kaksi vuorokautta. Silloin ei välttämättä pääse edes hiljaa...

                     Takaisin eiliseen. Olin juossut vain hetken, kun tunsin olon olevan oudon. 30min kohdalla lihakset olivat jo voimattomat. 50min kohdalla henki meni niin ahtaalle, etten voinut enää juosta. Reilun 2km:n matka kotiin kului kävellen. Se oli pitkä matka pään roikkuessa alaspäin, mietteissäni. Nyt vastustaa. Tämä maaliskuu on mennyt pelastusarmeijalle. Ensin oli jalkapohjavaivaa ja kevennystä sen vuoksi. Sitten hyvä viikko, helposti yli 123km ja nyt tämä. Tämän perään voisi isotella kirosanan, mutta sanonkin: niin.

                      Seuraan huippu-urheilijoita. Olen onnekas saadessani joskus soittaa myös huippu-urheilijalle. Sen lisäksi minulla on kokeneita ystäviä niin juoksun kuin ultrajuoksun puolelta. Eilen soitin heille. Tarkoituksella. Halusin kuulla, mitä he ajattelevat, mitä voisin saada heiltä omiin ajatuksiin. Kiitos taas! Kyllä se taas jäsensi.

                      Martin Fourcade hallitsi ampumahiihdon maailman-cupia ennen Kontiolahden MM-kisoja. MM-kisojen avausmatkalla, sprintissä, Fourcade kuitenkin oli vasta 12:sta, eikä noussut sitä seuranneessa takaa-ajossakaan kuin sijalle 7. Fourcade pohti kisan jälkeen ääneen, onko kunto laskussa. Kahta viikkoa aikaisemmin hän oli ollut aivan suvereeni. Kertoo hyvin myös meidän muiden tasoisten urheilijoiden ajatustyöstä. Kannamme huolta kunnostamme... Niin, kuten muistamme, Martin Fourcade voitti suvereenisti MM-kisoissa seuraavan matkan. Selostajat luulivat hänen irvistävän kilometri ennen maalia olleessa nousussa kunnes huomasivat Fourcadin hymyilevän. Kun on kunnossa, on helppoa.

                       On siis 39 päivää Unkarin 6vrk starttiin. Olen sairas. Kenties klassinen ylätieinfektio. Toivottavasti ei sentään se kuuluisa viimene yskä! Olen hieman ihmeissäni siitä kuinka rauhallinen olo minulla on. Lukuisat onnistumiset viime Elokuusta tähän päivään kantavat nyt minua. Kun olen terve, tiedän mihin pystyn, josta saankin oivan aasinsillan seuraavaan aiheeseen:

                       Se mitä kuvittelee sohvalla on AINA eri maailma kuin mitä se on sitten tuolla tiellä tai poluilla. Hyvä ystäväni Janne, joka lähtee myös Unkariin vääntää par´aikaan tuolla vesisateessa ja tuiskussa. Janne meinasi eilen ennen tätä 10h rypästä, että tietää pystyvänsä sitten siihen kun on tarvis. Kannustin kuitenkin häntä tähän ryppäseen, koska näihin ei tule koskaan riittävän valmiiksi. Kun tuolla (eilen lumituisku, tänään vettä tulee kovan tuulen kera) tarpoo 10h on varmasti tietysti märempi, mutta aivan varmasti myös vahvempi - henkisesti. Hyvä, Janne! Terveisiä sohvalta.

                       Viesti paikalliselta huippu-urheilijalta oli, että hänellä oli mennyt pitkään joskus aikaisempina vuosina, kun oli palannut sairastelun jälkeen ohjelmaan tai ei ollut ottanut terveenä tarpeeksi huomioon muuta elämää. Nöyrästi vaan homma alas ja sitten taas, joten ohjelma menee nyt taas uusiksi, mutta ei se mitään. Eihän tämä muuten olisi elämää. Elämässä kun on aina vain yksi polku jota voi kulkea kerrallaan. Elämään kuuluu vastoinkäymiset. Niistä on vain osattava tulla ulos oikein. Se on yksi taito, josta puhutaan yleisellä tasolla liian vähän. Me aktiivikuntoilijat kylläkin, paljonkin.

                       Joskus jonkun esteen yli voi mennä irivistämällä. Minun toukokuun ponnistus on 144h. Niin kauaa ei kukaan jaksa irvistää.
                        Paljon terveitä harjoitustunteja! Täältä tullaan taas, jossakin vaiheessa, perästä, omaa tahtia, omaa polkua. Nyt täytyy huolehtia tästä - yskästä - ettei siitä tule viimene yskä.

                       Ps. Maailman kovimmat kisat Richard Parksin tähdittämänä on hyvä sarja. Hieman elokuvamaista hypeä, mutta paljon myös hyvää asiaa, kun ne sieltä osaa kaivaa. Suosittelen.


Onni Vähäaho, Nivalassa 28.3.2015        

perjantai 13. maaliskuuta 2015

UNKARI TJ 54 - OHJELMA UNKARIIN ASTI

                        Huomenna on lepo harjoittelusta, mutta toki työpäivä, kuten sunnuntainakin. Sunnuntaina on lisäksi 8,5km jalottelu. Maanantaista alkaa sitten alla oleva viimeistely ohjelma kohti Unkaria - viimeiset 7,5 viikkoa.




                 HARJOITUSOHJELMA                16.3.2015 - 12.5.2015



VIIKKO 12                  16.3-22.3.2015           =n.12h

Ma             Aamu: 2h45min superkevyttä (9+1-rytmi) Pidennetty järvi?
                 Iltapäivä: 1h helppoa.

Ti               Yht.2h15min (1h max.130syke, 1h max.140+15min verryttely)

Ke             30min

To              Lepo

Pe              2h30min (klo.5.30-8) *90min palautus* 1h30min =4h

La              Lepo

Su             1,5-2h (perhereitti yhteislenkki) (12km)
                


VIIKKO 13                  23.3-29.3.2015           =n.22-24h

Ma             lepo

Ti               I-SR2014 koko reitin kierto n.10-12h (58km)

Ke             30min

To              90min (Alila) (15km)

Pe-La         10h rypäs. (Pe klo.21-24… La klo.5-11 ja 20-21)

Su             30min
  


VIIKKO 14                  30.3-5.4.2015             =n.5,5h

Ma             30min + hieronta

Ti               Lepo

Ke             30min + hieronta

To              1,5h

Pe              2h

La              Lepo

Su             1h



VIIKKO 15                  6.4-12.4.2015             =n.12h

Ma             n.2h (Järvi)

Ti               n4h: aamulla 25km etulenkki + illalla 5km

Ke             1h

To              1,5h (Alila)

Pe              1h (Savula?)

La              30min + 30min

Su             20min + 10Km kisa + 25min = n.1,5h

 


VIIKKO 16                  13.4-19.4.2015           =n.11,5h

Ma             45min (H-risteys?)

Ti               n.2,5-3h (2xperhereitti 21km)

Ke             n.2,5h keskustasta perhereitti 25km

To              1h (Savula?)

Pe              Lepo

La              n.2h (Järvi)

Su             2,5h (3km+21km reipas hieman kiihtyen+3km=27km)



VIIKKO 17                  20.4-26.4.2015           =n.8h

Ma             30min

Ti               Lepo

Ke             2h15min Pk1 (Järvi haapaperän kautta)

To              45min (Savula?) Reipas

Pe              1h (Savula?) Kevyt

La              Lepo

Su             2h (Järvi: 18km+Vk2km+2km)
  


VIIKKO 18                  27.4-3.5.2015             n.8h

Ma             2h15min (Hidas järvi alle 120)

Ti               30min

Ke             1,5h (2xteollisuuskylä Pk2+eritt.kevyt)

To              Lepo

Pe              2h15min (Hidas järvi alle 120)

La              30min

Su             1h   Pk1


VIIKKO 19-20             6.5-12.5.2015             6vrk juoksu Unkari

Ma             25min (4,5km) J4min + K1min

Ti               Lento + 2-3km (15-20min)

Ke             6vrk kisa alkaa klo.12. Unkarin aikaa.


Onni Vähäaho, Nivalassa 13.3.2015

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

UNKARI TJ 59

                         Maalis maata näyttää - huhti siis tulee humahtamaan. Sitten on toukokuu... Tuntuu, että vasta puitiin tulevaa Joulua. Sitä edelsi monen jaakobin paini, ottaakko influenssa rokotus vai ei. Näinä päivinä on kuulunut kommenttia sen kannattavuudesta ja kannattamattomuudesta. Muistetaan kuitenkin, että influenssa piikki torjuu vain influenssan, ei flunssaa. Influenssaan kuuluu äkisti nouseva korkea kuume ja voimakkaat lihaskivut. Eli noin 39 kuumeet ja normaalista kuumesärystä poikkeavat lihaskivut. Esim. alle 38 kuume ja normaalit kuumesäryt eivät hyvin todennäköisesti ole influenssaa. Tämä vain yksittäisen soturin kommentti - ja jääköt se siihen arvoon.

                          Liekkö sattumaa vai onko kirjoituksiani alettu lukea enemmän? Olen nimittäin törmännyt viime viikkoina poikkeuksellisen isoon määrään ihmisiä, jotka ovat tulleet juttelemaan minulle blogistani. Se on ollut innostavaa ja jopa mairittelevaa. Erityisen iloinen olen, että ihmiset tulevat kertomaan, kommentoivat tai laittavat e-mailia.

                          ...Juttelen vanhan lesken kanssa. Kyselen voinnista. Hän taas ottaa pian esille juoksuni. -"Kyllä minä oon seurannut - juokset usein meiän ohi". Alan välittömästi kelaamaan lesken nimeä, sukua ja koitan navigoida mielessäni, missä leski mahtaa asua. Lopulta joudun vähän kierrellen kyselemään, missä päin leski asuu. -"Yhtenä aamunakin, kovin aikaisin, ohtalampun valo meni tiellä. Olin yksin - ukkoni kun kuoli jo vuosia sitten - talossani, mutta sanoin ääneen: tuo ei voi olla kukaan muu kuin Onni"... Näitä on kuulkaa hauska kuulla. Samalla sitä havahtuu omiin tekemisiin. Niin, tosiaan olen monesti ollut lähes tulkoon aamu viiden korvilla hönkimässä pitkin Nivalan teitä, tosin vallattoman usein on kaverinani ollut hyvä ystäväni, Jani.

                           Olen ainakin koittanut jossakin kohtaa sopertaa, etten harrasta juoksua kovin tavoitteellisesti. Tajusin mm. tänään, etten taida pystyä perustelemaan sitä enää mitenkään. Luin jostain keskusteluketjusta, kuinka joku tosissaan juoksua harrastava oli juossut vuodessa 1400km. Se kaiketi taitaa olla aika hyvä määrä normi kuntoilijalle? Kyllä, siinä on kysymysmerkki, sillä en ole itse ihan varma niin silloin pitää kysyä. Itselläni alkuvuoden aikana on kertynyt nyt kilsoja rapiat 900... siis tammikuun 1.päivästä maaliskuun 8.päivään mennessä.
                            Minulla on vaivannut noin 8-9 päivää jalkapohjat. Koitin purkaa jo tulehduslääkekuurin, kunnes ties monenenko kerran huomasin, ettei alle 5pv kuureista ole mihinkään. Suutarilla ei ole kenkiä, vai miten se meni? Tämä viikko meni siis katellessa ja jollakin tapaa siis "häneksi". Silti havahduin juosseeni kuitenkin tällekin viikkoa yli 74km. Tänään kävin vähän tunnustelemassa ja juoksin 15,4km@5:22/km kevyesti. Mietin ulkoportailla lenkin jälkeen pohkeita kevyesti venyttäessäni, että voisin ajatella täysin erilailla tämän päivän lenkistä jos olisin tavallinen kuntoilija. Nyt karu totuus tuosta minun tämän päivän lenkistä oli se, ettei siitä nyt ole yhtään mihinkään. Ylläpitoa, hädin tuskin. 59 päivän päästä alkaa setti, jossa pitää pystyä juoksemaan 6vrk aikana yli 600km. Näin ajattelin ja puhelin siis itselleni.
                             Hieman myöhemmin luin hyvän ystäväni ja lajitoverini blogia, jossa hän kertoo juosseensa viimeisen neljän viikon aikana noin 400km, mutta ei siitä oikein ole mihinkään. 100km/vko on 5200km/vuosi. Minä, kuten ystävänikin, on toitottanut, että tulokset eivät ole tärkeimpiä. Ei ne olekaan, mutta en usko että voisimme aukottomasti uskotella kellekään kuulijalle/lukijalle, ettemme ole tavoitteellisia. Ehkä me vähän olemme, vaikkei tulokset ole kaikki kaikessa. Pointti tässä on se, että edetessään harrastuksessa tarpeeksi kauas normi harrastajien lukemista, tuntuu ajoittain, että laji jota itse harrastaa on jonkinlainen uusi ilmaisu muoto lajille, jota muut harrastavat...

                            Ai niin, melkein unohdin. Tavanomaisin kysymys ihmisiltä on: -Miten sinun jalat kestää ja miten sinä jaksat aina vaan juosta niin paljon? Noiden kysymyksien jälkeen tulee lähes poikkeuksetta luova tauko. Yhtä lailla on toteutus. Ei se tule itsestään. Se vaatii paljon omistautumista ja tunnollisuutta - keskittymistä. Myös luovaa taukoa - lenkkien välissä. Joskus lenkkien välissä on tunti, joskus kaksi päivää. Jotta ei totuus kuitenkaan unohtuis; juoksu tuo hyvänolon tunnetta, jota ei voi rahassa mitata.     Mielihyvää
 Onni Vähäaho, Nivalassa 8.3.2015           

lauantai 7. maaliskuuta 2015

NHL TILASTOPÄIVITYS MAALISKUU 2015

                      Pitkään on ollut mielessä nhl-tilastojen päivittäminen. Nyt jalka on mennyt parempaan suuntaan. Tulehduslääkityksen vuorokauden tauotuksen jälkeen kävely onnistuu edelleen normaalisti, mutta jalassa tuntuu vielä vaiva hieman, joten jatketaan vielä hoitoa. Koitetaan malttaa. Onneksi on muitakin harrastuksia ja tämä yksi niistä rakkaimmista - nhl jääkiekko.

                      Päivitysväli 18.11.2014 - 7.3.2015. Tällä kertaa päivitän "vain" kenttäpelaajien top 2000 tilaston.



NHL TILASTOPÄIVITYS – KENTTÄPELAAJAT

               PÄIVITYSVÄLI: 17.11.2014-7.3.2015

(KT) = Kaikkien aikojen tilastossa

KÄYTY LÄPI TOP 2000:sta  2000/2000


Erityiset huomiot:

               Jaromir Jagr (FLA), 43, on yhä aktiivien ykkönen. Jagr´lla on koossa nyt jo tähtitieteelliset 1786 pistettä, 1533 ottelussa, jolla nousi KT:ssa sijalle viisi. Jagr´n edelle KT:ssa on enää Gretzky, Messier, Howe ja Francis. Jääkiekkoa seuraavat eivät kaipaa ko. herrojen etunimiä, ne ovat syvällä muistissa ja tiedossa.

               Aktiivien KT:n kakkonen on Joe Thornton (SJS), 35, joka nakutti 37 pistettä 41.ottelussa menneen päivitysvälin aikana. KT:ssa ”Big Joe” nousi kuusi sijaa, sijalle 36. Ohittaen mm. viimejoulukuussa menehtyneen Montreal-legenda Jean Beliveaun.

               Martin St.Louis (NYR), 39 ja Patrik Elias (NJD), 38, rikkoivat menneen päivitysjakson aikana 1000 pisteen rajan. St.Louisilla on nyt 1025 pistettä 1123 ottelussa. Eliaksen vastaavat lukemat ovat 1010pist./1210ott. Lisäksi Elias saavutti kovana pidettävän 400 maalin (403) rajapyykin.
              Lähes 100-vuotiaan NHL-historian aikana 1000 pistettä on saavuttanut vasta 82 pelaajaa.

               Nivalan jäähallissakin aikanaan nuorten maaottelussa pelannut Henrik Sedinin (VAN), 34, nousi KT:ssa top 100:n, ollen nyt juuri sadantena 901 pisteellään, 1074 ottelussa. Myös 200 maalin (208) raja

rikkoontui.

               Alex Ovechkin (WSH), 29, on korkeimmalla alle 30-vuotisista aktiivipelaajista 881 pisteellään, 744 ottelussa. KT:ssa ”Ovie” on sijalla 111. ”Ovie” saalisti menneen päivitysjakson aikana peräti 51 pistettä, 48 ottelussa.

               Sidney Crosby (PIT), 27, on ikä-tehopiste suhtein mitattuna aivan ylivoimainen aktiivipelaajista 835 pisteen potillaan vain 610 ottelussa. Silti Crosby pelasi menneen päivitysvälin 43 ottelun jaksolla yhden uran tehottomimmista jaksoista, kasaten ”vain” 41 pistettä. Koko uran keskiarvo, 1,37, on edelleen koko nhl-historian 6:ksi paras. Hänen edellään vain Gretzky (1,92), Lemieux(1,88), Bossy(1,50), Orr(1,39) ja Joe Malone(1,39).
               Hauska yksityiskohta tässä kohtaa on, että Crosby (835pist) ja Saku Koivu (832pist) ovat peräkkäisillä sijoilla (133 ja 134) KT:ssa.

               Alex Tanguay (COL), 35 ja Dan Boyle (NYR), 38, saavuttivat menneellä jaksolla viimeisimpinä 1000 nhl-ottelun rajan historian 296 ja 297 pelaajana. Tanguaylla pisteitä on 813 ja Boylella 576.

               Parhaalla kaudellaan 39 maalia (2006-07) iskenyt Olli Jokinen (STL), 36, on joutunut hankalaan ylimääräisen hyökkääjän asemaan lähes seurassa kuin seurassa – ja St.Louis on nyt jo OJ:n kolmas seura tälle kaudelle. 37 ottelussa OJ sai kokoon 7 pistettä pienessä roolissa, joka on toisaalta ”poppari-osaston” miehelle normi settiä. KT:ssa OJ on sijalla 183. 747pistettä ja 1223 ottelua kertovat, että mies on ollut pelimies. Vieläkö OJ nousee?

               Komeat 48 pistettä, 43 ottelussa menneen päivitysjakson aikana kasanut Evgeni Malkin (PIT), 28, on vain pisteen päässä 700 pisteen rajasta. KT:ssa Malkin on sijalla 222, 699 pisteellän, 577

ottelussa.

               Nicklas Bäckström (WSH), 27, nousi upean jakson (49ott/51pist) ansiosta piste/peli uratahtiin. NB:lla on nyt 561 ottelussa yhtä monta pistettä. KT:ssa ”Bäcks” on sijalla 353.

               ”Pirullisissa” lukemissa (666 ottelua/490 pistettä) oleva Mikko Koivu (MIN), 31, nousi suomalaisten sisäisessä tilastossa 9:ksi ohi Jyrki Lumpeen. KT:ssa Wildin kapteeni on sijalla 452.

               Jussi Jokinen (FLA), 31, nousi suomalaisten sisäisessä tilastossa Christian Ruutun ohi sijalle 12. JJ:lla on nyt 449 pistettä, 724 ottelussa. KT:ssa JJ on sijalla 527. Ruuttu sijalla 552.

               Toronton paljon (turhaan) parjattu kapteeni, Dion Phaneuf, 29, on korkeimmalla (637.) alle 30-vuotiaista aktiivipuolustajista KT:ssa 396 pisteellään, 733 ottelussa.

               27 pistettä menneen jakson aikana kasannut Valtteri Filppula (TBL), 30, nousi suomalaisten sisäisessä tilastossa sijalle 17, ohi Reijo Ruotsalaisen, Sami Salon ja Tuomo Ruudun. VF on nyt KT:ssa sijalla 726, 354 pisteellään,

624 ottelussa.

               Pienessä roolissa New Jerseyssä pelaava Tuomo Ruutu, 32, nousi suomalaisten sisäisessä tilastossa sijalle 18, vaikka keräsi vain 8 pistettä menneellä päivitysvälillä. ”Rudi” ohitti Reijo Ruotsalaisen ja Sami Salon. KT:ssa ”Rudi” on sijalla 754, 344 pisteellä,

686 ottelussa.

               Erik Karlsson (OTT), 24, on korkeimmalla KT:ssa (946.) 90-luvulla syntyneistä puolustajista 287 pisteellään, 378 ottelussa. Karlsson tehtaili menneellä jaksolla 38 pistettä, 47 ottelussa.

               Sean Bergenheim (MIN), 31, ohitti suomalaisten sisäisessä tilastossa Antti Laaksosen, siirtyen ko. tilaston sijalle 27. Vast´ikään Minnesotaan siirtyneellä laiturilla on kasassa nyt 179 pistettä, 494 ottelussa, jolla on KT:ssa sijalla 1451. Hieno 500 ottelun raja on siis ihan hyppysissä.


               Arizonan suomalaishyökkääjä Lauri Korpikoski, 28, nousi suomalaisten sisäisessä tilastossa Pekka Rautakallion, Ville Peltosen ja Matti Hagmanin ohi ko. tilaston 29:ksi. ”Korpedo” on kasannut uran 461 ottelussa mukavat 157 pistettä. KT:ssa ”Korpedo” on sijalla 1591.

               Alexander Barkov (FLA), 19, nousi komeasti 95-syntyneiden tilastossa toiseksi! ”Sashalla” on pisteitä nyt 46, 108 ottelussa.

               Jyrki Jokipakka (DAL), 23, nousi suomalaisten sisäisessä tilastossa top100:n, ollen nyt ko. tilastossa 96:s, 9 pisteellään, 35 ottelussa.
                                 

Päivitysvälin tehokkaimmat pelaajat TOP10:

Lista elää päivityksen edetessä…




1. Alex Ovechkin, WSH            48.ott       35+16=51.
2. Nicklas Bäckström, WSH      49.ott       14+37=51.
3. Patrick Kane, CHI                43.ott       21+29=50.
4. John Tavares, NYI               49.ott       24+25=49.
5. Evgeni Malkin, PIT               43.ott       21+27=48.
6. Jamie Benn, DAL                 47.ott       18+30=48.
7. Ryan Getzlaf, ANA               46.ott       15+29=44.
8. Joe Pavelski, SJS                 45.ott       24+19=43.
9. Henrik Sedin, VAN               46.ott       10+32=42.
10. Rick Nash, NYR                 44.ott       26+15=41.
xx. Valtteri Filppula, TBL          47.ott       7+20=27.




TOP 1000:n NOUSSEET:

913. T.J. Oshie (STL), 28,                       299pist.
933. David Perron (PIT), 26,                   291pist.
935. Frans Nielsen (NYI), 30,                   291pist.
946. Erik Karlsson (OTT), 24,                   287pist.
971. Kris Letang (PIT), 27,                      281pist.
977. Wayne Simmonds (PHI), 26,            278pist.
987. Steve Ott (STL), 32,                       277pist.
989. Logan Couture (SJS), 25,                 276pist.
996. Derrick Brassard (NYR), 27,             275pist.


TOP 1000:n TIPPUNEET:

Dwight Foster           274pist.
Igor Kravchuk          274pist.
Ray Getliffe             273pist.
Gino Cavallini           273pist.
Don Sweeney          273pist.
Ernest Hicke            272pist.
Marcel Bonin            272pist.
Thomas Bladon        270pist.
John Gould              269pist.




TOP 2000:n NOUSSEET:

1764. Mats Zuccarello (NYR), 27,             131pist.
1817. Vladimir Tarasenko (STL), 23,         124pist.
1842. Justin Abdelkader (DET), 28,           122pist.
1843. Brayden Schenn (PHI), 23,             122pist.
1855. Roman Josi (NSH), 24,                   121pist.
1856. Nick Leddy (NYI), 23,                    121pist.
1863. Jaden Schwartz (STL), 22,              120pist.
1874. Tyler Johnson (TBL), 24,                119pist.
1893. Michael Santorelli (NSH), 29,          117pist.
1894. Brandon Saad (CHI), 22,                117pist.
1915. Jason Demers (DAL), 26,               115pist.
1921. Kevin Klein (NYR), 30,                   114pist.
1932. Ondrej Palat (TBL), 23,                  112pist.
1952. Matt Beleskey (ANA), 26,               110pist.
1953. Nick Bonino (VAN), 26,                  110pist.
1954. Sean Couturier (PHI), 22,              110pist.
1959. Luke Schenn (PHI), 25,                 110pist.
1967. Justin Faulk (CAR), 22,                   109pist.
1970. Brendan Gallagher (MTL), 22,         108pist.
1972. Chris Thorburn (WPG), 31,             108pist.
1983. Johnny Boychuk (NYI), 31,             107pist.
1986. Nick Spaling (PIT), 26,                   106pist.
1996. Gustav Nyqvist (DET), 25,              105pist.


TOP 2000:n TIPPUNEET:

Randy Jones            105pist.
Ken Morrow             105pist.
Michael Lalor           105pist.
Rosie Couture          104pist.
Fredrik Sjostrom      104pist.
Andrei Lomakin        104pist.
Andy Hilbert            104pist.
Kent Manderville      104pist.
Carl Voss                 104pist.
Eric Perrin               104pist.
Lou Fontinato           104pist.
Brian Glynn             104pist.
Doug Barkley           104pist.
 Wayne Hillman        104pist.
Rolf Edberg             103pist.
Bob Fillion               103pist.
Alex Motter             103pist.
Christian Bordeleau   103pist.
Kenneth Sutton        103pist.
David Shand            103pist.
Henry Boucha          102pist.
Alexander Radulov    102pist.
Marc Fortier             102pist.

Onni Vähäaho, Nivalassa 7.3.2015